Julkaisut

Haveristen sukuseuran kokousväkeä Paloniemessä 13.8.2011(kuvaaja@nupii)

Pyällyspuu on Haveristen sukuseuran lehti

Haveristen sukuseura julkaisee omaa lehteä nimeltä Pyällyspuu. Nimi tarkoittaa karsikkopetäjää, joka on pyälletty eli kaulattu kirveellä nilaan asti rinnan korkeudelta kuivumaan kaskea varten. Poltettaessa kuivatuista puista jäi aina joku suuri petäjä pystyyn ja siitä ajan saatossa muodostui kohtaamispaikka, sopimusten tekopaikka, rajamerkki ja salainen kihlapaikkakin. Merkinnät puun kyljessä viestittivät tietoa muille. (Haveristen kirja s.186, Eva Perón-Haverinen)

Lehti ilmestyy nykyään kerran vuodessa ja se lähetetään kaikille sukuseuralaisille jäsenmaksua vastaan. Se on saanut ulkoasunsa ja tyypillisen sisältönsä pitkäaikaisen, ensimmäisen päätoimittajan Eeva Perón-Haverisen aikana. Hänen jälkeensä Pyällyspuun pitkäaikaisena päätoimittajana toimi ansiokkaasti ja tehokkaasti Heli Haverinen. Helin jättäydyttyä hektisen palkkatyön pauloihin valitsi sukuseuran hallitus Helin seuraajaksi Anu Piirosen. Piironen on toimittanut Pyällyspuuta keväästä 2012 lähtien. Pyällyspuu pitäytyy toistaiseksi Perón-Haverisen luomissa perinteissä. Innovatiivisuutta etsitään kotisivujen kautta ja viimeistään 2016 toivotaan sukuseuran hallituksen suovan mahdollisuuksia Pyällyspuun ulkoasun uudistamiseen toimitukselle hankittavan taitto-ohjelman ja neliväripainatuksen myötä. Lajissaan Pyällyspuu lienee harvinaisuuksia, sillä lukuisasta sukuseurojen määrästä huolimatta säännöllisesti ilmestyviä sukulehtiä ei juuri ole.

Lähetä juttu, tarina tai muistelu toimitukseen niin julkaisemme sen. Voit lähettää myös hyviä juttuvinkkejä Haveristen sukuseuran lehti Pyällyspuuta varten. Yhteystiedot

Kirja

Sukukirja on ilmestynyt nimellä Haveristen Kirja I. Itse asiassa se on johdanto-osa tulevalle sukukirjasarjalle, jonka kirjoittaminen ja julkaisu jatkukoon keskeytyksettä.

Tässä kirjassa on esitetty suvun varhaisimpia vaiheita Suomessa, sukuhaaroja esipolvineen sekä sukunimemme taustaa. Omina jaksoinaan on kerrottu sukumme henkilöistä, kuvattu entistä elämää ja elämisen tapoja, unohtamatta muisteluksia, juttuja ja runojakaan. Sukukirjan kerrontaan on pyritty sisällyttämään yleishistoriasta keskeisintä taustatietoa niin paljon, että lukijan on helpompi ymmärtää sukunsa elämää. Sukukirja on esitykseltään kertovassa muodossa, jolloin sen sisältö on jokaisen suvun jäsenen helposti käytettävissä ja luettavissa. Kirja I osa.